Tänään oli minun vuoro vetäistä jatkoryhmätreenit. Oli mukava suunnitella itse rata, kilpailuradan pohjaa käyttäen ja samalla näyttäen käytännössä pari ohjauskuviota ohjaajille. Opettaminen on mukavaa, varsinkin jos on innokkaita oppijoita, jotka uskaltavat kokeilla ja laittaa itsensä likoon.
Nalan kohdalla huomasin, että teen edelleen pakkovalssin aivan liian myöhään. En tiedä liikkeen kokonaan virallista nimeä, minkä teimme, mutta haasteellinen se on. Jalat eivät meinaa pysyä mukana kun pyörit kuin pahin särkänniemen härveli. Hienosti Nala suoriutui, kuten aina minun mokelluksissa. Vauhtia oli kisojen jäljiltä hurjasti! Odotan innolla, että saan Nalasta kuorittua irti sen pinkomisvaihteen myös kisoihin! Vertailin rotuagin joukkuekisan aikoja ja olimme ehdottomasti hitaimmat menijät, mutta toisaalta taas saamme näin ainakin puhtaita ratoja! Toivottavasti nopeutta tulee sitä mukaan lisää kun kokemus karttuu.
Treeneissä teimme vielä radan toisilla ohjauskuvioilla ja yritin opettaa koiran työntämisen esteelle vastakkaisella kädellä, niin että oma suunta ei muutu. Harjoittelua tuo meillekin vaatii, mutta on toisaalta mukava liike kun koira sen oppii. Helpottaa monia tilanteita tulevaisuudessa!
Kaikista eniten yllätyin treeneissä siitä, että Nala teki kepit itsenäisesti, mutta edelleen minä joudun kannustamaan Nalaa liikkumaan eteenpäin. Jos hiljenen niin Nalan eteneminen loppuu. Toisaalta mikäs tuossa kun kerran toinen tekee oikein ;). Pitää yrittää hiljalleen jättää se pois. Harjoittelu tekee mestarin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti