Nala kipeänä

Meidän kisatauon lisäksi jouduimme aloittamaan myös treenitauon. Nala joutui antibioottikuurille ja meni heikkoon kuntoon. Olemme taas saaneet pestä mattoja viikko tolkulla, mikä ottaa kyllä päähän kaiken muun huolen ja stressin lisäksi. Ette tiedä miten monesti meillä pestään lattioita! Sitä rataa kun edelliset matot saa kuivaksi, pitää toisia jo pestä ja taas lattiat pesuun. En ole viitsinyt koirarukkaa kiusata enää treeneillä, sillä oli välillä tosi väsynyt. Ripuli tosiaan meni hieman pahemmaksi. Maanantaina koira oli jo terve ja ylienerginen itsensä, mutta tiistaina illasta oli kaikki matot kakittu. Ei siinä mitään, soitto päivystykseen, lääkekuurit päälle ja seuraavana aamuna ruuhkaiseen eläinlääkäriasemaan.

Enpä ole ikinä tavannut niin mukavaa eläinlääkäriä kuin tuolla Kuopion Tuhatjalassa oli! Itseä kun suututti ja huoli koirasta oli kova, eläinlääkäri osasi suhtautua asiaan todella järkevästi, tutki koiran ja antoi lääkettä kotiin vietäväksi ja pari piikkiäkin Nala sai. Kiitän taas kerran tuhannesti aivan loistavasta palvelusta Tuhatjalan päivystyshenkilökuntaa ja eläinlääkäriä! Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olette hyvin hoitaneet koiriani, olen ennenkin joutunut joulunpyhinä ja myös uutena vuonna teille soittelemaan ja olette olleet joka kerta suureksi avuksi. Kiitos!

Nalahan oli jo illasta eri koira, mutta eilen aloitti taas oksentamisen. Pitää tarkkailla tilannetta ja viedä taas lääkäriin jos jatkuu huomenna. Huoli suuri toisesta... En tiedä onko tämä jonkinlaista surutyötä myös Nalalle? Stressi ja sairastelut kulkevat käsikädessä ja Nugan lähtö vaikuttaa välillä vieläkin Nalaan, sen huomaa. Ikävä Nuga sinua kova. <3 Haudallesi taas kiikutamme kynttilöitä.

2.12. Kisat ACE

Nala aloitti ripulin edellisenä yönä ja mietin pitkään menenkö edes kisoihin. Mutta koska koira oli hyvävointinen, söi ja joi, niin ajattelin mennä ja katsoa jos koira väsähtää, lopettaisin heti. Noh, voin sanoa, että koira ei todellakaan väsähtänyt! Vireet olivat äärimmäisen korkealla ja kulki upeasti.

Kaksi ajatusta kisoihin ennen kisoja:
- onnistuneet puomin alastulot
- kisajännityksen voittaminen ja loistava kisafiilis.

Ensimmäisen ajatuksen kisoista sain heittää harakoille, eli puomit meni päin honkia. Kahdella agiradalla tehtiin puhtaat radat, mutta puomin kohdalla Nala hyppäsi ja molemmista kävelin ulos radalta. Voitte kuvitella ketutuksen määrää? Hidastin erään ohjaajan neuvojen mukaan ja toistin sanaa "Ota", mutta ei.. Nala käveli siihen asti kunnes kontaktiraja tulee ja hyppäsi. Ollaan treenattu ja treenattu ja treenattu, mutta ei auta. Pakko varmaan opettaa ihan pysähtymään kontakteille, koska ei tästä tule mitään. Keinu ja A menivät aivan loistavasti ja Nala teki aivan mahtavat keinut, mistä olin todella ylpeä!

Hyppyradat olivat tosi kivoja! Oli tekemistä ja kiirettä ja irtoamisia ja mielenkiintoisia estekulmia. Söhelsin vain molemmilla. Toisessa en kerennyt tarpeeksi nopeasti esteelle ja Nala meni hieman kierroksille ja jäi minua komentamaan esteen eteen ennen kuin hyppäsi. Toisella kertaa en ottanut Nalan nenästä kiinni hankalassa kohdassa ja karkasi väärälle esteelle. Muuten loistava rata! Olin hirmu ylpeä muutenkin kaikesta mitä teimme. Radat sujuivat hienosti eikä kaduta mikään. Ainoastaan harmittaa nuo puomit, sillä niihin ollaan nähty todella paljon vaivaa ja aikaa. Pakko varmaan alkaa komentamaan Nalaa siinä alastulolla, vaikka sanotaan ettei mitään negatiivista saisi sanoa kentällä koiralle, mutta ei se varmastikaan muuten opi.

Näillä fiiliksillä kisatauolle, mahtavaa :)