Meidän kisatauon lisäksi jouduimme aloittamaan myös treenitauon. Nala joutui antibioottikuurille ja meni heikkoon kuntoon. Olemme taas saaneet pestä mattoja viikko tolkulla, mikä ottaa kyllä päähän kaiken muun huolen ja stressin lisäksi. Ette tiedä miten monesti meillä pestään lattioita! Sitä rataa kun edelliset matot saa kuivaksi, pitää toisia jo pestä ja taas lattiat pesuun. En ole viitsinyt koirarukkaa kiusata enää treeneillä, sillä oli välillä tosi väsynyt. Ripuli tosiaan meni hieman pahemmaksi. Maanantaina koira oli jo terve ja ylienerginen itsensä, mutta tiistaina illasta oli kaikki matot kakittu. Ei siinä mitään, soitto päivystykseen, lääkekuurit päälle ja seuraavana aamuna ruuhkaiseen eläinlääkäriasemaan.
Enpä ole ikinä tavannut niin mukavaa eläinlääkäriä kuin tuolla Kuopion Tuhatjalassa oli! Itseä kun suututti ja huoli koirasta oli kova, eläinlääkäri osasi suhtautua asiaan todella järkevästi, tutki koiran ja antoi lääkettä kotiin vietäväksi ja pari piikkiäkin Nala sai. Kiitän taas kerran tuhannesti aivan loistavasta palvelusta Tuhatjalan päivystyshenkilökuntaa ja eläinlääkäriä! Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olette hyvin hoitaneet koiriani, olen ennenkin joutunut joulunpyhinä ja myös uutena vuonna teille soittelemaan ja olette olleet joka kerta suureksi avuksi. Kiitos!
Nalahan oli jo illasta eri koira, mutta eilen aloitti taas oksentamisen. Pitää tarkkailla tilannetta ja viedä taas lääkäriin jos jatkuu huomenna. Huoli suuri toisesta... En tiedä onko tämä jonkinlaista surutyötä myös Nalalle? Stressi ja sairastelut kulkevat käsikädessä ja Nugan lähtö vaikuttaa välillä vieläkin Nalaan, sen huomaa. Ikävä Nuga sinua kova. <3 Haudallesi taas kiikutamme kynttilöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti