Mitkä sanat kuvailisivat koiraa, jota kävimme katsomassa? Viimapäinen villiviikari, aktiivinen ajattelija, suloinen suukottelija, rämäpäinen pärisijä... Käymme uudestaan neitosta katsomassa tuossa huomenissa ja sitten alkaa kova pohdinta, mitä tehdään.
Koira täytti kaikki odotukset, mutta toi mukanaan myös paljon miettimisen aihetta. Mitä nyt hän alussa taisi ärsyyntyä kun olimme häntä heti ulkopuolella odottamassa. Kuitenkin tyttö oli hirmu reipas, itsetietoinen ja hyvin hyvin tottelevainen.Tietenkin paljon työtä tytössä olisi, sillä hän on tottunut olemaan sohvalla ja sängyllä, mikä on meillä ehdoton NO, koiran käytös (murinat, toisten koirien kanssa taistelut, yms) eivät sovellu pienen koiran ja lapsien kanssa. Lisäksi koira oli hitaasti lämpenevä ihmisiä ja koiria kohtaan, nopeasti tietenkin siihenkin saa totutettua, että näin meidän laumassa toimitaan. Moni muukin asia pelottaa itseä: entäs jos Nala ja tämä uusi eivät tulisikaan toimeen ja kävisi taistelu? Nala on helposti alistettavissa ja voisi olla 100-0 vietävissä, joka ei välttämättä ole uudelle mikään huono asia, vaan Nalalle, joka on muutenkin arka. Paljon aikaa menee myös meidän tapojen omaksumiseen. Onko meistä siihen? Sen tiedän, että osataan olla johdonmukaisia kun sovitaan hyvin säännöt, saadaan koiralle varmasti tekemistä ja harrastuskaverien lisääntyminen tarkoittaa minulle vain sitä, että voin ottaa molemmat koirat kentälle treenattavaksi samaan aikaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että muutenkin vähissä oleva aika vähenee entisestään.
Monta muttaa, monta todella hyvää syytä ottaa koira ja monta hyvää syytä jättää ottamatta. Mikä on oikein? Mitä jos kadun päätöstäni, oli se sitten mikä tahansa, vielä pitkään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti